Eduskuntavaalien keskustelu näyttää tiivistyvän neljän teeman ympärille: talouden sopeuttaminen, terveyspalvelut, turvallisuuspolitiikka ja ilmastotoimet. Nämä ovat tulevaisuutemme kannalta polttavia aiheita, joista pitääkin keskustella. Samalla on kuitenkin syytä muistuttaa, että seuraavalla hallituskaudella on tiedossa mittavia uudistuksia, joiden toteuttamisesta ei vaalikeskusteluissa toistaiseksi ole juurikaan puhuttu.
Työllisyyspalveluissa on tapahtumassa valtava muutos, kun palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2025 alusta. Sote-palvelut ovat jo tämän vuoden alusta siirtyneet hyvinvointialueille, mikä vaikuttaa paljon muuhunkin kuin vain terveydenhuoltoon.
Hallituksen asettama laajapohjainen sosiaaliturvakomitea kartoittaa sosiaaliturvaan liittyviä haasteita ja etsii ratkaisuja sosiaaliturvaan liittyviin ongelmiin. Komiteassa päätetään muun muassa työttömyysturvaan, työllisyyteen ja osaamiseen liittyvien etuuksien ja palvelujen uudistamisesta tulevina vuosina.
Kannustaako työttömyysturvan leikkaaminen?
Työllisyysaste Suomessa on ennätyskorkealla, mutta niin on rakenteellinen pitkäaikaistyöttömyyskin. Kun työllisyysastetta halutaan entisestään nostaa, on jälleen virinnyt keskustelua työttömyysturvan leikkaamisesta, vaikka Euroopan neuvosto on antanut Suomelle useita huomautuksia työmarkkinatuen ja muun perusturvan alhaisuuden osalta.
Työttömien keskusjärjestö nostaa vaalitavoitteissaan esiin, että myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso on Suomessa suhteellisen alhainen. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa hyödyntävät ihmiset työskentelevät usein myös määräaikaisissa työsuhteissa. Työttömyyskassojen yhteisöjärjestön mukaan 42 prosenttia ansiopäivärahan saajista on työskennellyt päivärahan saamisen aikana.
Työttömien keskusjärjestö, johon Etappikin kuuluu, pelkää että ansiosidonnaisen porrastaminen voisi johtaa käänteisiin kannusteisiin – pahimmillaan työn aloittamisen pitkittymiseen kuormittavilla aloilla, joilla kysyntä työvoimalle on suuri (muun muassa palvelu- ja hoitoaloilla). Vuonna 2021 ansioturvan saajista 56 prosenttia työllistyi ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampi on toimia täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä ja työllistyä.
SAK on kysynyt työttömiltä itseltään, mitkä syyt estävät heidän työllistymistään. Tutkimuksesta piirtyvä kuva on kovin erilainen kuin se, mikä hallitsee julkista keskustelua. Työttömyyden syitä selvittäneessä tutkimuksessa työttömät nimesivät keskeisimmäksi työllistymistä estäväksi syyksi omaan terveyteen liittyvät työkykyongelmat. Niiden ratkaisemisessa työttömyysturvan leikkaaminen ei auta.
Nostaisin esiin myös osaamisen ja koulutuksen merkityksen. Työelämä muuttuu ja vaatii uusia taitoja. Työvoimapulan vuoksi myös kouluttautuminen uudelle alalle pitäisi tehdä helpommaksi. Miksi emme mahdollistaisi kaikille työttömille kouluttautumista työttömyysetuudella työttömyyden aikana, kun tiedämme että siitä voi olla vain ja ainoastaan hyötyä sekä työttömälle itselleen että yhteiskunnalle?
Kolmannen sektorin toimintaedellytykset turvattava
Jaan Työttömien keskusjärjestön huolen myös siitä, miten yhdistysten ja säätiöiden toimintaedellytykset turvataan, kun työllisyyspalvelut siirtyvät kuntiin vuoden 2025 alusta. Yhdistysten kannalta on tärkeää, että toimintaa jatkossakin tuetaan. Toimintaympäristön on pysyttävä yleishyödylliselle toiminnalle suotuisana.
Tällä hetkellä esimerkiksi meillä Etapissa tulevaisuuteen liittyy suuria ratkaisemattomia kysymyksiä, kun nykymuotoinen työllisyyspoliittinen avustus lakkautetaan. TE-toimiston avustuksella tehdään Etapilla tavoitteellista työvalmennusta, jossa tarjotaan työkokeilua ja työllistymismahdollisuuksia muun muassa pitkäaikaistyöttömille, vajavaisen kielitaidon omaaville maahanmuuttajille ja nuorille, joilla on osaamisen kehittämisen ja ohjauksen tarve.
Toimintaedellytyksiin liittyy myös etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan järjestön Into ry:n eduskuntavaaliteemoissa esiin nostettu vaatimus: työpajatoiminnan rahoituksen tulee vastata muuttuneeseen tilanteeseen. Työpajatoiminnalle on turvattava selkeä rahoitus ja henkilöresurssit kuntien ja hyvinvointialueiden muuttuvissa toiminnoissa.
Käynnissä olevat uudistukset haastavat työpajatoimijoita. Sote-uudistuksen myötä kunnalliset työpajat eivät voi enää tuottaa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvää kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä heikentää työpajojen toimintaedellytyksiä ja vähentää matalan kynnyksen työpajapalveluja.
Into ry ehdottaa, että työpajatoiminnan perusrahoitusta on nostettava pysyvästi vähintään 18 miljoonaan euroon. Työpajatoiminnan turvaamiseksi on valmistunut työryhmän selvitys ja toimenpidesuositukset, joiden toimeenpano on tulevina vuosina tärkeää.
Järjestöihin panostaminen tuo säästöä
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE muistuttaa vaaliteemoissaan, että järjestöt ovat kannatelleet ihmisiä kriisien aikana.
Tulevaisuudessakin on pidettävä kiinni siitä, että järjestöt pystyvät auttamaan ihmisiä. SOSTE painottaa, että järjestöjen valtionavustusten taso on turvattava. Seuraavan hallituksen on pidettävä kiinni parlamentaarisesta sovusta, jossa päätettiin rahoituksen tasosta vuoteen 2026 asti.
SOSTE muistuttaa, että järjestöillä ja säätiöillä on pitkä kokemus erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjinä ja työllistymisen edistäjinä. Yhden syrjäytyneen pitkäaikaistyöttömän hinta yhteiskunnalle on 600 000 euroa ja nuoren jopa 1,2 miljoonaa euroa. Järjestöille suunnattu tuki on halpa hinta tähän verrattuna.
Jaan huolen siitä, että pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja tällä hetkellä työkyvyttömät ihmiset jäävät monella tavalla työelämän ulkopuolelle. Työmarkkinoilta syrjäytymistä voi parhaiten ehkäistä antamalla työn ohella ihmiselle yksilöllistä tukea ja valmennusta. Samalla pystytään rakentamaan ihmiselle jatkopolku kohti avoimia työmarkkinoita. SOSTE ehdottaakin, että heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen tarvitaan uusi tukimalli, jolla järjestöt pystyvät jatkossakin työllistämään ja samalla tarjoamaan vahvan yksilöllisen tuen.
Tulevalla hallituksella ja uudella eduskunnalla on edessä valtaviin haasteisiin vastaaminen tilanteessa, jossa inflaatio, korkojen nousu ja ilmastokriisi luovat epävarmuutta ihmisten jokapäiväisen arjen sujumiseen. Toivon, että hallitusohjelmaa tehdessään puolueet oikeasti kuuntelevat, mitä ratkaisuja ihmisten ja heidän ongelmiensa kanssa joka päivä työtä tekevillä järjestötoimijoilla on esitettävänä.
Tomi Kuhanen
Toiminnanjohtaja
Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry
